7.7.2010

Kooste Nordkapp

Kooste (päiviltä 9-10) Havoysund-Honningsvåg-Nordkapp 50/450 km

Valuuttakurssi 100 NOK = 12,50 €

Kuvakooste Nordkapp


Hieman oli kostean tunkkainen telttapaikka. Kaikki tuulestusräppänät oli avattava, sillä tunkkainen heinikko otti suorastaan henkeen. Tuuletus kyllä toimi maailman pohjoisimman tuulivoimalan äärellä. :) Teltan sain kasattua yöllä 1-2 maissa ja aamulla oli herätys klo 7, jotta ehdin sen myös purkaa.

Aamiainen oli tarkoitus valmistaa satamassa, Hurtigrutenia odotellessa. Samalla kun saavuin satamaan (7:30) niin näkyi ja kuului myös Hurtigrutenikin saapuvan. Aikataulua en tulostanut mukaan koska selkeästi oli muistissa että lähtö olisi joskus klo 9 jälkeen. Innoissani valokuvasin kun MS Nordkapp saapui satamaan. Hauska yhtälö, matkustaisin MS Nordkappilla Nordkappiin! Jatkoin evästen syöntiä kunnes MS Nordkapp 15 minuutin kuluttua töräytti lähtömerkin... Mitä? Äkkiä kassit ja pussit kasaan ja vauhdilla laivaan. Olinko muistanut näin väärin. Autohissillä olin jo laskeutunut ruumaan kun selvisi että laiva olikin tulossa Honningsvågista ja menossa Hammerfestiin. Takaisin, ulos, ulos!

Laivamatruusilla ei näyttänyt riittävän ymmärrystä mokaukselleni. Satamamiehellä tosin oli hauskaa ja häntä nauratti, jos olisinkin joutunut takaisin Hammerfestiin. Samalla hän kertoi että voin odotella sataman odotushuoneessa, sieltä löytyy kahviautomaatti myös. Etelästä pohjoiseen matkaava laiva saapuu ja lähtee 9:30...

Havoysundista Honningsvågiin laivamatka kestää 2,5 tuntia ja vähän päälle 100 kruunua. Kello 12 saavuimme aurinkoiseen Honningsvågiin. Laivassa matkasi myös neljä norjalaista pyöräilijää, joiden tuleva reitti olisi Nordkapp-Lindesnes (Norjan läpi yli 2000 km). Todella olivat nuoria kaikki. Nuoripari polki tandemilla jonka jatkeena oli vielä peräkärry!
Kauppareissun jälkeen lähdin matkaan. Ensimmäinen liikennemerkki kertoi että Nordkappiin olisi matkaa vaivaiset 34 km. Valtava määrä ihmisiä lähti samalla kävellen kohti Nordkappia. Kävelijöitä oli kaiken ikäisiä, perheitä, porukoita ja yksin kävelijöitä. Oli todella mukava saada seuraa matkalle. Tuohon tapahtumaan voisi vaikka osallistua, sillä kävellen kahta kättä heiluttaen ensimmäinen 9% nousu olisi ollut paljon helpompi kuin 30 kg painavan pyörän lykkääminen. Kävelijöille oli järjestetty myös huoltoautot ja eväspisteet matkan varrelle. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta joten vaatetusta oli vähennettävä nousumetri toisensa jälkeen.


Upeat oli maisemat. Raskaan nousun jälkeen on muutama kilometri tasaista ja silloin kuvioihin mukaan astuu tuuli. Tuuli oli paikoitellen niin voimakas että oli tekemistä pysyäkseen omalla kaistalla tai ylipäätään päästä eteenpäin. Kävelijät menivät menojaan mutta kyllä muutamia riitti vielä perässäkin. Jostakin (kuvan taustalta) ilmestyi juoksija joka iloisesti kättä heiluttaen ohitti ylämäessä huudellen hei, hei! Kyseessä ei ollut trikooasuinen juoksu-urheilija, vaan farkut ja maastokengät jalassa juoksenteleva nuorimies. Alamäessä ohitin juoksijan kättä heiluttaen. Seuraavassa ylämäessä juoksija ohitti taas vuorostaan kättä heiluttaen huudellen iloisesti hei, hei! Todella urhea ja sympaattinen nuorimies!

Noin 20 km ennen Nordkappia tie laskee takaisin alas lähes merenpintaan Skarsvågin risteykseen. Laivassa matkanneet norjalaisnuoret polkivat jo vastaan, olivat ilmeisesti matkustaneet bussilla perille tai sitten vain käyneet pikaisesti pääpaikalla???. Tandemilla polkevan nuorenparin nousu kovassa tuulessa näytti takkuavan, voimakas tuuli heitteli pitkää perävaunullista kulkupeliä.


Ensimmäiseltä campinginalueelta otin mökin (350 nokkia) jossa sain lämmitellä ja huilata. Keittiössä valmistin aterian ja eväät loppumatkaa varten. Matkaa oli jäljellä 13 km, mutta se olikin sitten sitä itseään, eli jyrkkää nousua takaisin ylös. Onneksi pyörä keveni huomattavasti kun sain purkaa varusteet mökkiin.

Illalla liikenne lisääntyy hurjasti. Kello 21:00 jälkeen kohti Nordkappia ajoi useita kymmeniä turistibusseja ja vielä useampia autoja ja asuntoautoja. Keskiyön auringon näkeminen houkuttaa. Vastaan käveli vielä kourallinen kävelijöitä joiden tarkoitus oli kävellä takaisin Honningsvågiin Heidän päivälle kertyi 68 km kävelyä! Sisäänpääsy aikuisilta on 214 NOK, mutta pyöräilijöiltä velotetaan vain opiskelijalippu, eli 140 NOK. Lippu on voimassa 48 tuntia. Lipunmyyjä mainitsi että taidan tulla Vaasasta.

Nordkapphalliin sisälle en mennyt ja se tässä nyt harmittaa. En olisi tarennut tulla ulos, sen verran jäätävä kylmyys tuolla ylhäällä oli. Ikävä nilkkavaiva vain paheni ja muistutti olemassaoloaan jokaisella askeleella, energia valui sen kanssa tallustaessa.
Hallissa olisi riittänyt nähtävää useiksi tunneiksi, panoraama filmiesityksiä, lahjakauppoja, ravintoloita, baareja, museo ja kappeli. Pitkää tunnelia pitkin pääsee kallion sisään rakennetulle näköalatasanteelle joka sisaitsee Globen alapuolella!

Paluumatkalle lähdin 23 maissa, ehtiäkseni campingille ennen kuin kaikki linja-autot ym. autot starttaa parkkipaikalta. Lähtiessäni tapasin vielä kolme norjalaisnaista joiden matka Lindesnesiin alkoi yömyöhällä! Tosiaan liikennettä ei ollut laisinkaan ja sain rauhassa lasketella, kieli keskellä suuta, kohti mökkikylää.

Sunnuntaiaamu alkoi sateisena ja tietenkin tuulisena. Honningsvågiin päätin palata bussilla joka starttasi klo 13 Nordkappista. Veolia liikennöi päivittäin, lähtö Honningsvågista 11:00 ja 21:00 ja lähtö Nordkappista 13:00 ja 00:45. Hinta on 100 nokkia suuntaansa. Bussia odotellessa oli hyvin aikaa ottaa pyykkitupa (70 nokkia). Midnattsol campingilla huoltotilat on erinomaiset, ollakseen alueen ensimmäinen ja vanhin campingalue. Kolmatta päivää töissä oleva sesonkiapulainen kertoi että omistajarouva on tarkka siitä että paikat on tiptop-kunnossa ja siistit.

Bussi koukkasi vielä Skarsvågissa joka sijaitsee noin 3 km päässä risteyksestä. Todella idyllinen pikkukylä jyrkkien kallioiden suojassa. Skarsvågista löytyy patikkapolku Kirkeportenille sekä ainakin muutama campingalue
(seuraavalla kerralla sinne!). Todellakin Mageroya/Nordkapp teki suuren vaikutuksen ja taidan mennä sinne toistekin, niin paljon jäi vielä näkemättä. Enää en kummastele tanskalaista eläkeläisherraa joka on polkenut sinne jo kuudesti!
Honningsvågin bussiasemalla tapasin saksalaispariskunnan vielä kolmannen kerran. Heidän runsaan kuukauden mittainen taivallus oli nyt saanut päätöksen. Oma matkani jatkuu tästä vielä Hurtigrutenilla kohti Mehamnia ja Nordkinnhalvoyaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti